Kokemuksia haavoittuvassa asemassa olevien nuorten ja aikuisten digitaitojen tuesta järjestösektorilla

Valo-Valmennusyhdistys toteutti vuosina 2021-2023 yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa toistakymmentä alueellista Euroopan sosiaalirahaston (ESR) REACT-EU-hanketta*,  joissa  vahvistettiin haavoittuvassa asemassa olevien nuorten ja aikuisten digitaitoja ja osallisuutta yhteiskunnassa.  Tässä blogitekstissä kuvaan lyhyesti joitakin keskeisiä kehittämistyössä tehtyjä havaintoja. Keskityn erityisesti kuvaamaan niitä toimiviksi osoittautuneita käytäntöjä ja lähestymistapoja, joilla on onnistuneesti lisätty haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten osallistumismahdollisuuksia digitalisoituneessa yhteiskunnassa.

Yksilöllinen tuki ja matala osallistumisen kynnys

Toimintaan osallistujien digitaidoissa saattoi olla puutteita monista eri syistä. Mahdollisuus yksilölliseen ja omaan tahtiin etenevään ohjaukseen nousi kaikissa kehittämishankkeissamme keskeiseksi onnistumisen mahdollistavaksi tekijäksi. Digitaitojen haltuunotossa onnistuttiin varmimmin, kun jokainen osallistuja sai edetä omista lähtökohdistaan, omaan tahtiin rinnalla kulkevan ohjaajan tuella. Koska moni osallistuja lähti kerryttämään digitaitojaan aivan perusteista (mm. laitteiden käytön opettelusta ja sähköisestä asioinnista), ohjaustilanteen oli oltava turvallinen, rauhallinen ja häiriötön. Digitaitojen opettelun ohella ohjaajan kanssa oli tärkeää pystyä keskustelemaan yleisemmin elämäntilanteeseen liittyvistä haasteista ja tekemään suunnitelmia oman tilanteen edistämiseksi.

Yksilöllisen ohjauksen ja tuen vieminen sitä tarvitseville edellytti toiminnan suunnittelemista niin, että osallistumisen kynnys saatiin mahdollisimman matalaksi.  Käytännössä osallistumisen helppous varmistettiin viemällä digitaitojen tuki kohderyhmien luo: jalkauduimme esimerkiksi avoimiin kohtaamispaikkoihin, muihin kolmannen sektorin järjestämiin toimintoihin, kirjastoihin ja muihin julkisiin tiloihin hakevan työn otteella. Jalkautumisen yhteydessä kuultiin ja keskusteltiin tarpeista ja toiveista ja ohjattiin ihmisiä heidän sillä hetkellä akuuteissa digipulmissaan. Tyypilliset tuentarpeet liittyivät etuuksien hoitamiseen sähköisesti sekä laitteiden käytön opetteluun. Joissakin hankkeissa mukana ohjaustilanteissa oli koulutettu kokemusasiantuntija, jonka läsnäolo vähensi erityisesti rikos- ja päihdetaustaisten monesti tuntemaa häpeää ja madalsi kynnystä ottaa vastaan tukea digitaitojen päivittämiseen.

Kokemusasiantuntijan roolista lisää:
Kokemusasiantuntijat verkossa -hankkeen digiohjaaja ja Valoa digiperustaitoihin Satakunnassa -hankkeen kokemusasiantuntija Tommi Tammisen haastattelu Oppimispolut onnistumiseen -hankkeen podcastissa Digitaidot – uhka vai mahdollisuus – Digihäpeä – jakso 2 by Laurea-ammattikorkeakoulu (soundcloud.com)

Yhteisöllisyys, vertaisuus ja toinen toiselta oppiminen  

Ammattilaisen toteuttaman yksilöohjauksen rinnalla vertaisuuteen perustuva työskentely ja mahdollisuus jakaa omaa osaamistaan muille osoittautuivat toimiviksi tavoiksi vahvistaa osallistujien digitaitoja. Hankkeissa hyödynnettiin kokemusasiantuntijoiden osaamista yksilöohjausten lisäksi ryhmämuotoisten digitaitovalmennusten ja digitaalisten ohjausympäristöjen sisältöjen suunnittelussa.

Yhtenä esimerkkinä vertaisuuteen ja osallistujat mukaan kutsuvaan yhteiskehittämisen prosessiin perustuvasta työskentelystä Valo-Valmennusyhdistyksen ja Silta-Valmennusyhdistyksen yhdessä toteuttamassa DigiSilta-hankkeessa  pilotoitiin toimintamallia, jossa kuntouttavan työtoiminnan asiakas voi halutessaan ryhtyä muiden asiakkaiden digimentoreiksi ja tukea heitä erilaisten digipulmien ratkomisessa. Digimentorin ei tarvitse hallita laaja-alaisesti kaikkia mahdollisia digiasioita, vaan toimivaksi osoittautui nimenomaan mahdollisuus osallistua omista lähtökohdistaan ja jakaa osaamistaan itselle luontevalla tavalla.

Digimentoroinnissa toimivaa on osallistujien kokemusten mukaan ollut etenkin mahdollisuus sekä jakaa omaa osaamistaan että oppia itse uutta: omien digitaitojen mahdollisen harjaantumisen lisäksi erityisesti ohjaamisosaaminen on karttunut ja vuorovaikutustaidot laajemminkin ovat vahvistuneet. Digimentorit ovat jakaneet vertaistukea ja voineet rohkaista muita asiakkaita yleisesti keskustellen oman osaamisen tunnistamisessa.

Digimentoriksi ryhtyneille kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille mahdollisuus kokea itsensä hyödylliseksi on ollut voimaannuttava kokemus. Digimentorit kertovat yleisesti saaneensa vahvistusta omaan osaamiseensa: sosiaaliset ja ongelmanratkaisutaidot ovat vahvistuneet toiminnan myötä. Monen digimentorin kohdalla toiminnan mukanaan tuoma minäpystyvyyden tunne on auttanut osaltaan esimerkiksi tulevan koulutuspolun tai työelämän suunnan kirkastamisessa.

Digimentoroinnista lisää toimintamallivideoilla:
Toimintamallin esittely
Digimentorointi-kokemuksia

Digitaitojen ohjaamista yhteisöllisesti työpajatoiminnassa on kuvattu Digigym-hankkeen käsikirjassa (Humak)

Pehmeät taidot

Kolmas merkittävä havainto haavoittuvassa asemassa olevien digitaitojen vahvistamisen parissa työskenneltäessä on ollut se, ettei osallistujien haasteena aina ole niinkään teknisen osaamisen puute. Ehkä yllättävänkin monesti osallistujat ovat tarvinneet ennen muuta motivaation tukemista, turvallista oloa ja tukea häpeän tunteiden vähentämiseen. Valo-Valmennusyhdistyksen oppilaitoskumppaneineen (Live-säätiö ja Ylä-Savon ammattiopisto) toteuttamassa Yhdessä oppien digitaidot haltuun -hankkeessa  tätä ilmiötä kuvaamaan lanseerattiin pehmeiden digitaitojen käsite, joilla viitattiin yleisesti digitaalisessa maailmassa toimimiseen tarvittaviin taitoihin.  Esimerkiksi minäpystyvyyden tunteen ja oppimisvalmiuksien vahvistaminen olivat monen osallistujan kanssa ensisijaisia tavoitteita lähdettäessä etenemään kohti yhteiskunnassa toimimiseen välttämättömien teknisten digitaitojen haltuunottoa. Osallistujat toki tarvitsivat teknisten digitaitojen harjaannuttamista, mutta sitäkin enemmän uskon ja luottamuksen vahvistamista omiin kykyihinsä oppia ja osata – omassa tahdissaan.

Pelillisyys ja leikillisyys

Viimeinen tässä yhteydessä esiin nostamani havainto toimivista digitaalisten taitojen oppimista edistävistä lähestymistavoista on pelillisyys. Pelillisiä menetelmiä käytettiin onnistuneesti sekä kasvattamaan motivaatiota digitaalisten taitojen oppimiseen että varsinaiseen uuden oppimiseen. Pelillisyyden vetovoima perustuu mahdollisuuteen osallistua ja vaikuttaa valintojen kautta oppimistapahtumaan, sen sijaan että kokisi oppimistapahtuman passiivisena sivusta seuraajana.

Esimerkiksi Valo-Valmennusyhdistyksen, Rauman seudun katulähetyksen ja Laurea-ammattikorkeakoulun yhteisessä Valoa digiperustaitoihin Satakunnassa -hankkeessa  pelillisyyttä hyödynnettiin vaiheittain digitaitojen oppimisessa. Ensin osallistujien kanssa opiskeltiin käytetyn pelin toimintalogiikkaa ja tämän jälkeen tehtiin peliympäristöön rakennettuja digitaitoja kartuttavia tehtäviä. Havaitsimme, että pelillinen lähestymistapa voi paitsi tehdä vaikeiden tai ”tylsienkin” asioiden käsittelyn helpommin lähestyttäväksi ja auttaa pitämään keskittymistä yllä, myös hyödyttää pelaajaa monella muulla tapaa. Varsinaisten pelissä opittavien uusien taitojen lisäksi yhdessä pelaamalla voi esimerkiksi luoda ihmissuhteita ja saada onnistumisen kokemuksia. Parhaimmillaan nämä positiiviset kokemukset voivat siirtyä myös muille elämänalueille ja esimerkiksi vahvistaa uskoa omiin onnistumisen mahdollisuuksiin vaikkapa koulutuspolulla etenemiseen.
Katso hankkeen materiaalikoonnista vinkkejä pelillisyyden hyödyntämiseen ohjaustyössä

Yhteenveto

Osallistujien lähtötilanteet vaihtelivat: siinä missä osa harjoitteli laitteiden peruskäyttöä, osalla oli paljonkin kokemusta esimerkiksi erilaisista peleistä. Kuitenkin erilaisen taitotason omaavienkin osallistujien tuen- ja osaamisen kerryttämisen tarpeet liittyivät silmiinpistävän yleisestin viranomaisasiointiin: esimerkiksi Kela-asiointien ja muiden etuuksien hoitaminen sähköisesti aiheutti yleisesti päänvaivaa. Tämä kehittämishankkeissamme konkretisoitunut havainto vastaa esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2022 julkaiseman raportin päätelmiä, joissa todetaan hyvinvointiyhteiskunnan digitaalisten palveluiden toteutuksen tietyiltä osin epäonnistuneen. Palveluista ei ole pystytty tekemään yhdenvertaisia, ja haavoittuvimmassa asemassa olevien asiakkaiden tarpeet on jätetty huomioimatta. Pahimmillaan palveluiden parempaan saatavuuteen tähtäävä digitalisoitumiskehitys paremminkin lisää väestön eriarvoistumista ja lisää syrjäytymisen riskiä. (Virtanen ym. 2022.)

Digipalveluiden käyttö edellyttää digiosaamisen lisäksi muitakin taitoja, esimerkiksi palvelujärjestelmien ymmärtämistä, virkakielen hallintaa ja kykyä keskittyä monimutkaisiin ohjeisiin. Yhdenvertaisen osallisuuden varmistamiseksi digitaaliset palvelut tulisikin suunnitella asiakaslähtöisemmin ja kiinnittäen erityistä huomiota niiden ohjeistukseen ja ymmärrettävyyteen. Heikommassa asemassa olevien mahdollisuus yksilölliseen digitukeen tulee varmistaa palvelurakenteissa ja huolehtia esimerkiksi sosiaalialan henkilöstön tarvittavan osaamisen ylläpidosta.

Digituen löytäminen ei ole aina helppoa, koska digituen tarvetta on vaikea sanoittaa. Toisaalta voidaan kyseenalaistaa, onko edes tarpeen erottaa digituen osuutta muusta tuesta ja neuvonnasta. ’Digi’ on jo sulautunut kaikkeen tekemiseen ja sen erottaminen muusta asioinnista ja tuesta alkaa olla monilta osin tarpeetonta. (Digituen löydettävyyskartoitus 2023.)  Digitaitoja tarvitaan viranomaisasioinnin hoitamiseen, mutta yhtä tärkeitä ne ovat, kun halutaan pitää yhteyttä ystäviin, etsiä tietoa, hoitaa verkko-ostoksia, hyödyntää suoratoistopalveluja ja löytää viihdettä sadepäivien iloksi. Tästäkin näkökulmasta on siis erittäin tärkeää pitää huolta siitä, että kaikilla meistä on riittävät digitaidot ja tätä kautta valmiudet täysvaltaiseen osallistumiseen yhteiskunnassa.

Lähteet

Digituen löydettävyyden kipupisteet ja ratkaisun avaimet. Digituen löydettävyyskartoituksen tulokset 23.3.2023. Digi- ja viestintävirasto.

Virtanen, L.; Kaihlanen, A-M.;  Kouvonen, A.; Safarov, N.; Laukka, E.; Valkonen, P. & T. Heponiemi. 2022. Hyvinvointiyhteiskunnan digitaaliset palvelut yhdenvertaisiksi. 9 kriittistä toimenpidettä haavoittuvassa asemassa olevien huomioimiseksi. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Kirjoittaja:

Mira Roine, hankejohtaja, Valo-Valmennusyhdistys & Silta-Valmennusyhdistys

Blogiteksti perustuu artikkeliin ”Yksilöllisesti, yhdessä, pehmeästi –
kokemuksia haavoittuvassa asemassa olevien nuorten ja aikuisten digitaitojen tuesta järjestösektorilla” joka on julkaistu syksyllä 2023 Laurea AMK:n julkaisusarjassa.

*REACT-EU-hankkeet rahoitettiin osana Euroopan unionin Covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia v. 2021-2023.

Kaikkien päättyneiden hankkeiden lopputuotokset löydät Digitarjotin-sivustolta.