Vertaisuus vahvistaa

Valon-Valmennuksen Pyry-ryhmä on kokoontunut koko pimenevän ja erikoisen syksyn kerran viikossa kahden vertaisohjaajan vetämänä. Kuluneiden viikkojen aikana ryhmästä on muodostunut melko tiivis porukka, jossa kipeitä ja vaikeitakin asioita nousee keskusteluun spontaanisti.

Pitkäaikaistyöttömillä on usein kuntouttavaan työtoimintaan tullessa melko lannistunut asenne omaan työllistymiseen ja itsetunto on painunut työttömyyden pitkittyessä matalalle.  Vertaisryhmän ehdottomasti suurin vahvuus, toisten ihmisten kohtaaminen aidosti ja rehellisesti, näkyy jo puolessavälissä Pyryn ryhmätoimintaa hyvin selvästi. Ryhmäläisten asenne omaa tulevaisuutta kohtaan on muuttunut selvästi positiivisemmaksi, unelmat ovat alkaneet kirkastumaan, ja polku unelmia kohti näyttää selkeämmältä.
Kuitenkin vastuuohjaajan roolissa itseäni eniten lämmittää ryhmässä oleva aito, sydämestä tuleva toisten tukemisen tunnelma. Positiivista palautetta annetaan paljon toisille niin osaamisesta kuin henkilökohtaisista ominaisuuksista ja persoonan piirteistä. Jokaiseen kokoontumiseen kuuluu paljon naurua, joskus myös kyyneleitä, mutta aina kannustamista, myötätuntoa ja rohkaisua.

Kokoontumissa on tehty pohdittu työnmerkitystä elämässä, sitä, mikä tekee elämästä merkityksellisen tuntuista, ja miten työ liittyy tuon merkityksen tunteen luomiseen. Vaikka alussa asenne työtä kohtaan oli osittain kielteinenkin, syksyn aikana asenne ryhmässä on muuttunut ainakin varovaisen innostuneeksi.  Unelmakartat tehtiin unelmien selkeyttämiseksi, ollaan pohdittu vahvuuksia, ja heikkouksia, ja niiden kääntämistä vahvuuksiksi.

Kevyt-yrittäjyys ja osuuskuntatoiminta kiinnostaa ryhmäläisiä kovasti.  Osuuskuntayrittäjyys infoa järjestellään ryhmäläisille, joihin toivotaan myös muiden Pyry-hankkeen vertaisryhmien osallistumista.
Myös työnhakuun liittyviä asioita ollaan käyty läpi. Cv:n tekemistä ryhmäläiset ovat harjoitelleet TE-toimiston erilaisilla kursseilla vuosien varrella useasti, eli cv:n tekniseen tekemiseen ei ole ollut suurta tarvetta paneutua, sen sijaan harjoittelimme muun kuin työ-tai koulutushistoriaan liittyvien taitojen ja osaamisen tunnistamista, ja niiden dokumentointia, niin, että ne voidaan cv:n tietoihin liittää.

Vertaisohjaajat ovat tehneet koko syksyn käsittämättömän hyvää työtä. Aikaisempaa ohjaus kokemusta ohjaajilla ei ole, mutta ammatillinen mielenkiinto ohjaustyötä kohtaan on molemmilla. Ennen ryhmän ensimmäistä kokoontumista vertaisohjaajien kanssa käytiin ohjaustyön työnjakoa läpi, ja heidän toiveestaan ryhmän vetäminen on käytännössä vertaisohjaajien vastuulla. Me sovimme vertaisohjaajien kanssa, että käymme joka perjantai ryhmän kokoontumisen jälkeen läpi sen kerran sujuminen, vertaisohjaajien kokemat onnistumiset ja haasteet ja tunnelmat, sekä suunnitellaan seuraava kokoontumien yhdessä. Minun roolini vastuuohjaajana on tukea vertaisohjaajia, osallistua ryhmän sisällönsuunnitteluun, dokumentointiin ja tehdä yksilömentorointia ryhmäläisten kanssa, jotta ryhmäläiset  näkisivät seuraavat askeleet kohti unelmiensa toteutumista.

Itse olen aina uskonut vertaistuen vahvistavaan vaikutukseen pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksessa.
Ryhmäläiset ovat syksyn aikana kertoneet tarpeelliseksi ja hyödylliseksi kiireettömän ajan, jolloin voi pohtia omia unelmiaan, omia vahvuuksiaan nimenomaan ryhmässä, jossa voi turvallisesti jakaa ajatuksensa ja kokemuksensa. Paljon on tullut palautetta myös siitä, miten tärkeää on aito kohtaaminen ihmisten kesken, kokemus siitä, että riittää sellaisena kuin on.   Uskoni vertaistuen merkitykseen on vahvistunut syksyn aikana vielä entisestään.

Tämä on ollut Valo-Valmennuksen Pyry-ryhmässä huikea, positiivinen syksy, kaikesta ympärillä olevasta epävarmuudesta huolimatta.  Jokaisena perjantaina ryhmäläiset ovat luoneet ympärilleen valoa, lämpöä ja huikean määrän kaunista ihmisyyttä ja aitoa toisen kohtaamista.  Näillä eväillä  on hyvä mennä kohti joulua ja toivottavasti turvallisempaa kevättä.

Mukavaa joulun odotusta ja uuden vuoden alkua kaikille!

 

Taija Lankinen

Valo-Valmennusyhdistys ry