Valo-Valmennusyhdistyksen etsiville nuorisotyöntekijöille avautui tänä keväänä mahdollisuus päästä kohtaamaan korkeakouluikäisiä nuoria Turun Ammattikorkeakoulun mielenterveysviikon ja Turun yliopiston hyvinvointipäivän merkeissä. Etsivässä nuorisotyössä halutaan kerätä ilmiötietoa nuorten maailmasta, ja nämä tapahtumat toimivat tilaisuutena paitsi kohdata nuoria, myös kuulla nuorten mielipiteitä Turusta ja sen palveluista. Etsivät nuorisotyöntekijät kysyivät korkeakouluopiskelijoilta, mikä heitä ärsyttää Turussa ja Turun alueen palveluissa. Vastauksissa korostuivat mielenterveyspalveluiden haasteet ja julkisen rahan käyttö.
Etsivän nuorisotyön messupisteellä oli vihreä laatikko, jonka kyljessä luki tarkoituksellisesti huomiota herättävä lause: ”Mikä v*tuttaa Turussa?”. Vastaamalla lapulle itseään harmittavat asiat Turussa tai Turun alueen palveluissa, opiskelijat pystyivät samalla osallistumaan lahjakortin arvontaan. Vastauksia tuli yhteensä 222.
Opiskelijoiden mielipiteet Turun alueesta ja palveluista ovat etsiville tärkeitä, sillä elinympäristöllä ja nuoren käyttämillä palveluilla on suuri merkitys nuoren hyvinvointiin, tulevaisuudennäkymiin sekä kokemukseen osallisuudesta. Kyseessä oli mielenterveyteen ja hyvinvointiin liittyvät tapahtumat, mutta molempien teemojen kannalta oli etsivän nuorisotyön näkökulmasta tärkeää nostaa esiin ilmiötietoa myös harmia tuottavista tekijöistä. Pelkästään mielenterveyttä tukevat tekijät eivät poista harmituksen kohteiden tuottamaa mielipahaa, eikä niiden vaikutuksia ihmisten mielenterveyteen ja hyvinvointiin.
Suurimpana harmituksenaiheena opiskelijoilla nousi terveydenhuoltoon liittyvät palvelut, ja sen nosti esiin yhteensä 39 opiskelijaa. Palveluita ei nuorten mukaan saa tarpeeksi helposti, jonot ovat pitkiä ja kysyntää on enemmän kuin tarjontaa. Vastauksissa nousi esille erityisesti mielenterveyspalvelut, mutta opiskelijoita harmitti myös Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön, eli YTHS:n palvelut. Nuoret ilmaisivat harmitustaan terveydenhuollon palveluihin muun muassa näillä sanoilla:
”YTHS ei ota MT -ongelmia tai niiden hoitoa tosissaan, ellei ole jo itsetuhoinen. Ehkäisevä hoito!”
”Matalankynnyksen palveluita lisättävä, päihdeongelma ei saa olla este hoitoon.”
Lisäksi vastauksista nousi esille nuorten harmitus hammashoitoon pääsyn vaikeudesta ja yleisesti terveyskeskuksien puhelinpalveluista.
Nuoria harmitti myös Turun seudun joukkoliikenne, Föli, kaikkiaan 38 vastauksella.
”Pääsee hyvin paikasta A, paikkaan keskusta. Ja siinä se olikin.”
Föliin liittyvissä vastauksissa korostui harmitus bussien aikataulujen paikkaansa pitämättömyydestä ja myöhästelystä. Lisäksi osaa harmitti, etteivät bussit kulje varsinkaan arkisin kovin myöhään, bussilinjoja on nuorten mukaan liian vähän ja Föli-sovellus koetaan toimimattomaksi. Harmistusta aiheutti myös aiemmin keväällä ollut bussilakko ja sen vaikutus omaan arkeen.
Kaupunkiympäristöön liittyvät tekijät harmittivat opiskeljoita ja 31 vastauksen joukosta nousi esille katupöly ja teiden myöhäinen lakaisu. Nuoria harmitti talvisin keskellä kävelyteitä lojuvat lumikasat ja huono auraus. Myös roskaaminen, mukulakivitiet, tuuli ja jokirannan lokit ärsyttivät joitakin opiskelijoita. Turkuun toivottaisiin enemmän roskiksia ja vehreyttä, sekä vähemmän autoteitä.
Julkisen rahan käyttö, rakennusprojektit, työmaat ja jatkuvat tietyöt harmittivat 27 vastaajaa.
”Huonosti suunnitellut uudistukset. Ei olla huolellisia ketkä tekevät ja kuinka paljon rahaa satsataan.”
Isoimpana yksittäisenä harmituksen aiheena julkisen rahan käytöstä nousi Funikulaari. Nuoret toivoivat, että rahaa pistettäisiin ennemmin esimerkiksi uimahallien rakentamiseen keskusta-alueelle, sekä Turkuun suunnitteilla olevan raitiotieverkoston rakentamiseen.
Liikenteen toimimattomuus harmitti 20 vastaajaa. Vastauksista nousi esille esimerkiksi parkkipaikkojen vähyys, maksullisuus ja kallis hinta, sekä lyhyet liikennevalot ja punaisia päin ajaminen.
”Turku on rakennettu autoilijoille.”
Pyöräteiden infrastruktuuri harmitti 11 vastaajaa. Opiskelijoiden mukaan keskustassa on huonot pyörätiet, niitä on liian vähän ja ne ovat sekavia. Sähköpotkulaudat ja niiden suuri määrä harmittivat seitsemää vastaajaa.
”Sähköpotkulautojen vaarallisuus ja epäsiisteys.”
Vastaajat toivoivat Turkuun enemmän kulttuuria. Helsingin Oodi sai opiskelijoilta kehuja, ja samanlaista palvelukokonaisuutta toivottiin myös Turkuun. Turun kirjastoon haluttaisiin kattavampaa valikoimaa, joka voisi sisältää myös enemmän korkeakoulujen kurssikirjoja. Opiskelijat toivoivat enemmän nuorille suunnattuja kulttuuritapahtumia ja nuorille aikuisille tarkoitettuja ajanviettopaikkoja.
Yksittäisissä vastauksissa harmiteltiin muun muassa pyörävarkauksia, Hansakorttelin ja keskustan turvattomuutta, sekä kalliita vuokria ja palveluita. Lisäksi alueelle toivottiin enemmän palveluita englannin kielellä.
”Turussa ei ole kunnallista eläinlääkäriasemaa, jolloin yksityiset voivat nostaa hintansa pilviin.”
Osaa nuorista ei harmittanut mikään ja positiivisia vastauksia löytyi 13 vastauslapusta.
”Turussa saa olla sellainen kuin on.”
”Aurajoki pidetään siistinä.”
Etsivän nuorisotyön näkökulmasta, nämä vastaukset eivät ole yllättäviä. Samat teemat nousevat esille etsivän nuorisotyön asiakastyössä, sekä puhuttavat Turussa käytävässä julkisessa keskustelussa. Etsivä nuorisotyö haluaa tuoda nuorten ääntä enemmän kuuluviin ja toivoo, että nuorten näkemykset otettaisiin vahvemmin huomioon päätöksenteossa. Tästä syystä, etsivä nuorisotyö aikoo jatkossakin panostaa nuorten vaikuttamismahdollisuuksiin.
Vaikka vastanneiden nuorten mukaan Turussa onkin vielä kehitettävää, kaikki ovat varmasti samaa mieltä yhden opiskelijan kanssa:
”Turku on ihana!”
Etsivä nuorisotyö tarjoaa 15–29-vuotiaille nuorille mahdollisuuden luottamukselliseen aikuiskontaktiin. Työn tavoitteena on etsiä nuoren kanssa ratkaisuja nuorta askarruttaviin kysymyksiin, edistää kasvua ja osallisuutta yhteiskuntaan sekä saattaa nuori hänen tarvitsemiensa palveluiden piiriin. Suomessa toimii lähes 600 etsivää nuorisotyöntekijää. Viime vuonna etsivä nuorisotyö tavoitti valtakunnallisesti 20 450 nuorta.