Valo-Valmennusyhdistys on koordinoinut ja toteuttanut Suomessa EU-PROMENS-ohjelmaa, jonka tavoitteena on vahvistaa mielenterveysalan ammattilaisten osaamista ja lisätä kansainvälistä yhteistyötä mielenterveyden edistämisessä. Ohjelma on osa Euroopan komission EU4Health-kokonaisuutta, ja siihen osallistuu toimijoita 29 Euroopan maasta.
Valo järjesti ohjelman aikana Suomessa kaksi kansainvälistä vaihto-ohjelmaa, joihin osallistui yhteensä noin 150 ammattilaista eri puolilta Eurooppaa. Lisäksi suomalaisia ammattilaisia osallistui ohjelman koulutuksiin yhteensä noin 100 henkilöä. Vaihto-ohjelmien osallistujat edustivat muun muassa mielenterveys-, sosiaali-, koulutus- ja nuorisoalan toimijoita.
Valon saama palaute ohjelmasta oli erinomaista. Osallistujat arvostivat erityisesti mahdollisuutta tutustua suomalaisiin toimintamalleihin käytännössä sekä keskustella avoimesti eri maiden kokemuksista ja ratkaisuista.
EU-Promens tutustumassa suomalaiseen päiväkotiin.
Mielenterveyttä kannattaa edistää, ei vain ehkäistä ongelmia
Vaihto-ohjelmien aikana nousi esiin yksi teema ylitse muiden: mielenterveyttä kannattaa aktiivisesti edistää, ei ainoastaan ehkäistä ongelmia.
– Keskusteluissa nousi toistuvasti esiin ajatus siitä, että meidän pitäisi puhua enemmän mielenterveyden edistämisestä kuin pelkästä ongelmien ehkäisystä. Mielenterveys kuuluu kaikille, eikä sitä rakenneta vain silloin, kun ihmisellä on vaikeuksia, vaan joka päivä osana tavallista elämää, kertoo EU-PROMENS-ohjelmasta vastannut koordinaattori Benita Barman.
Suomalaiset käytännöt herättivät osallistujissa paljon kiinnostusta. Vierailujen aikana tutustuttiin muun muassa kouluihin, järjestöihin ja yhteisöllisiin toimintamalleihin, joissa hyvinvointia vahvistetaan arjen kohtaamisissa ja yhteisöissä.
– Monessa maassa mielenterveydestä puhutaan edelleen ennen kaikkea palveluiden näkökulmasta. Suomessa huomio kiinnittyy myös siihen, miten hyvinvointia voidaan vahvistaa jo ennen kuin tarvitaan varsinaisia palveluja. Tähän liittyvät esimerkiksi lasten ja nuorten tukeminen, yhteisöllisyys, osallisuus ja turvalliset kohtaamispaikat, Barman sanoo.
Luottamus, luonto ja yhteisöllisyys kiinnostivat vierailijoita
Osallistujat pääsivät tutustumaan myös suomalaisen yhteiskunnan erityispiirteisiin ja pohtimaan niiden yhteyttä hyvinvointiin.
Keskusteluissa nousivat esiin esimerkiksi luontosuhde, sauna, koulukulttuuri sekä ihmisten ja instituutioiden välinen luottamus. Monille vierailijoille oli uutta nähdä, kuinka vahvasti luottamus näkyy suomalaisessa arjessa.
– Suomea pidetään usein maailman onnellisimpana maana, mutta vierailijoita kiinnosti erityisesti se, mistä hyvinvointi rakentuu. Keskusteluissa nousivat esiin luottamus, yhteisöllisyys ja mahdollisuus osallistua yhteiskuntaan. Ne ovat myös mielenterveyden kannalta merkittäviä tekijöitä, Barman kertoo.
Samalla vaihto-ohjelmat tarjosivat mahdollisuuden tarkastella kriittisesti myös suomalaisia palveluja. Keskusteluissa käsiteltiin esimerkiksi mielenterveyspalveluiden saatavuutta, asiakasmaksuja, pitkiä välimatkoja ja palveluihin pääsyyn liittyviä haasteita.
Järjestöillä tärkeä rooli mielenterveyden edistämisessä
Yksi osallistujia eniten kiinnostaneista teemoista oli suomalaisen järjestökentän rooli mielenterveyden edistämisessä. Vaihto-ohjelmien aikana tutustuttiin toimintamalleihin, joissa hyvinvointia vahvistetaan vertaistuen, yhteisöllisyyden, osallisuuden ja merkityksellisen tekemisen kautta.
– Monessa maassa järjestöjen rooli on huomattavasti pienempi. Osallistujat olivat kiinnostuneita siitä, kuinka paljon Suomessa tehdään työtä ihmisten hyvinvoinnin tukemiseksi myös terveydenhuollon ulkopuolella. Mielenterveyttä voidaan vahvistaa monin tavoin yhteisöissä, harrastuksissa ja erilaisissa kohtaamispaikoissa, Barman sanoo.
Hänen mukaansa vaihto-ohjelmien tärkein anti oli mahdollisuus pysähtyä yhdessä pohtimaan, millaiset asiat tukevat ihmisten hyvinvointia ja mielenterveyttä.
Hyvinvointia rakentavat monet arkiset asiat: merkityksellinen tekeminen, yhteisöllisyys, luonto, luottamus ja mahdollisuus tulla kohdatuksi. Mielenterveyttä kannattaa aktiivisesti edistää – ei ainoastaan odottaa ongelmien syntymistä.